Emotionaalinen laiminlyönti

Blogit,Marju Markkanen

Minut politiikkaan mukaan on saanut hätä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin puolesta. Olen toiminut opetus- ja kasvatustyössä yli 20 vuotta opettajana, rehtorina ja kolmen lapsen äitinä. Olen siis tutustunut lukuisaan joukkoon lapsia ja heidän perheitään. Minulla on jatkuva huoli siitä, että näen suomalaisen yhteiskunnan polarisoituvan nopeassa maailman muutoksessa. Meillä on todella hyvin pärjääviä perheitä ja sitten yhä enemmän niitä, jotka syrjäytyvät jo useammassa polvessa yhteiskunnasta. Tämän asian korjaamiseksi haluan jatkaa työtä myös seuraavalla valtuustokaudella. 

Olen äärettömän iloinen, että Turun yliopistossa juuri julkaistu psykologian väitöstutkimus tarjoaa tieteellistä näyttöä siitä, miten äärettömän tärkeää on antaa lapselle huomioita, aitoa läsnäoloa, arvostusta ja kannustusta. Jos lapsi jätetään perheessä näkymättömäksi ja sivuutetaan, häntä laiminlyödään tällöin emotionaalisesti. Tämä taas tutkimustulosten mukaan johtaa siihen, että seuraamukset voivat olla hyvin vakavia myöhemmässä elämässä ja johtaa psyykkisiin ongelmiin. Lapsena emotionaalisesti laiminlyöty ihminen helposti kokee, että muut ihmiset suhtautuvat häneen kielteisesti. 

Tutkija Raimo Salokankaan (ESS 29.11.2020) mukaan meidän tulee tukea perheitä tarjoten riittävän varhain mielenterveyttä tukevia toimia sekä vanhemmille että lapsille. Perheet tarvitsevat tietoa siitä, miten tärkeää lapsen emotionaalinen huomioiminen on omakuvalle ja mielenterveydelle. Olen tästä täysin samaa mieltä ja minusta kaupungin tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia laadukkaan koulutuksen, rikkaan kulttuuritarjonnan, erilaisten liikuntamahdollisuuksien ja matalan kynnyksen tukipalveluiden kautta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hoitaa hyvinvointiaan ilman, että se vaatii lihavaa lompakkoa. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä paremmin koko kaupunki voi. Hyvinvoivassa kaupungissa ilmapiiri on salliva ja luova. Tämä houkuttelee alueelle ihmisiä, jotka tuovat mukanaan uusia ideoita ja sitä myötä syntyy uusia työpaikkoja. 

Poliisin ennakkotietojen mukaan rikollisuus, esimerkiksi vakava väkivalta, on lisääntynyt Suomessa merkittävästi koronakriisin aikana keväällä 2020. Myös erilaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat päässeet koronakriisin aikana ryöpsähtämään, kun yhteiskunnan turvaverkot eivät rajoitusten johdosta ole tarjonneet ihmisille riittävää turvaa. Meillä on siis edessämme lukuisia korjaavia toimenpiteitä koronakriisin jälkeen. Haasteen tähän tuo talous, joka on saanut vakavan iskun pandemian aikana. Kunnassa etsitään kuumeisesti säästökohteita ja toimintoja, joista voisi leikata. 

Myös Lahdessa olimme marraskuussa 2020 valtuuston talousarviokokouksessa ison asian äärellä; leikatako talousahdingossamme sivistyspalveluista vielä edellisten leikkausten lisäksi 10%, joka olisi kohdistunut sivistyksen ostopalveluihin, joista iso osa on perustoimintoa, ei mitään ylimääräistä. Onneksi valtuuston yhden äänen enemmistö, joka koostui demareiden, vihreiden ja vasemmiston edustajista, ymmärtää miten tärkeää on tällaisena haastava aikana nimenomaan panostaa sivistyspalveluihin. Saimme palautettua talousarvioon 3,66 Meuroa. Meillä ei ole varaa toistaa 90-luvun laman virheitä jättämällä ihmisiä oman onnensa nojaan. Hyvinvoivat ihmiset rakentavat hyvinvoivan kaupungin. Pidetään siis huolta lapsista, nuorista, työssäkäyvistä isistä ja äideistä, ikäihmisistä – ihan kaikista. Jokainen voi antaa jotain, vaikka tuon elintärkeän emotionaalisen lasnäolon toiselle ihmiselle. 

Marju Markkanen